Tässä päivänä muutamana tilasin käsimatkatavaroita varten repun, jonka mitat ovat sallittujen rajoissa ja monenlaisia tarvikkeita ison nipun.
Tarvikkeista löytyy mm. käsivaaka, matkalaukkulukko, adapteri, nimilappu matkalaukkua varten ja turvahihna nimilapulla.
Vihdoin koitti 15.2 lauantai ja meidän ensimmäinen Irish Meeting, eli tapaaminen matkan suunnittelun merkeissä! Iltapäivä ystävän kotona osoittautui hyvin samantapaiseksi, kuin itse matkakin – joka välissä oli kahvitauko herkkuineen! 🙂
Kaikki Dublin-materiaalini oli pakattu jo hyvissä ajoin reppuun ja kun kahvit oli juotu ja enimmät kuulumiset vaihdettu, oli aika avata matkamuistiinpanot ja alkaa töihin. Itse suunnittelu sujuikin sitten yhtä helposti kuin aina ennenkin on ollut tapana. Toinen sanoi jonkin kohteen ja ehdotti päivän ohjelmaa ja toinen sanoi, että niin minäkin sen olin ajatellut. Tällä tavalla etenimme päivä päivältä, kunnes runko koko matkalle oli valmis. Sovimme myös, että lähdemme jo päivää aikaisemmin matkalle, eli varaamme hotellihuoneen lentokentän läheisyydestä, ettei matkalle tarvitse lähteä keskellä yötä.
Kotiin päästyäni varasin hotellin ja otin vähän selvää muustakin, mitä pitää tietää ennen matkaa. Eniten tässä vaiheessa askarruttaa matkakohteen lentoaseman järjestelyt, kuten Check In jne. Siinä asiassa varmaan auttaa yksi puhelu matkatoimistoon.
Ehkä jo ensi kuussa tapaamme jälleen Irish Meeting 2:n merkeissä!
Nyt on sitten käyty tekemässä passihakemus ja antamassa sormenjäljet virallisiin arkistoihin. Uuden passin pitäisi tulla n. 5-7 arkipäivän sisällä johonkin lähi-R-kioskiin. Näin sanoo uusi poliisin systeemi.
Lisäksi päädyimme tekemään yhden päiväretken Dublinin ulkopuolelle ja alustavasti otimme tarkastelun kohteeksi Irlannin länsirannalla sijaitsevan Galwayn.
Ensimmäisen palaveripäivän sovimme viikon päähän, eli 15.2.2014.
Matkan alkuun on enää 121 päivää!
Pienen päivityksen aika. Passinhaku aika on varattu ja passikuvassa käyty. Voi elämä, etten voi sietää passikuviani, mutta mitäs sitä ei matkustamisen mahdollistamiseksi tekisi?! Pähkäilen tässä että miten suuren matkalaukun tarvitsen mukaan ja kuinka paljon ehdimme neljässä päivässä shoppailla, käydä katselemassa nähtävyyksiä, retkeillä ja paljon muuta. Myös Eurooppalainen terveydenhoitokortti on nyt hommattu.
Niinpä sitä sitten yhtäkkiä huomaa olevansa kesäkuussa matkalla vihreän saaren pääkaupunkiin, Dubliniin! Aivan tuosta vain sain huomata, että on passinhakureissu edessä ja nyt on jo matkakin tilattu ja maksettu. Ei muuta kuin kovaa suunnittelua tästä eteenpäin, että miten neljä päivää parhaiten saamme siellä käytettyä. Varmaa on, että enemmän haluaisi ehtiä, kuin on aikaa ja tuntuu nykyisin, että kun vanhuus ei tule yksin, niin voi olla ettei ole enää ihan entisenlaisesti voimiakaan.
”Vanha” matkakumppanini soitti siis toissapäivänä iltapäivällä, että ”Miten olis, lähdetäänkö kesällä Dubliniin”? Tuosta vaan, kymmenen vuoden matkailutauon jälkeen (Ihan totta, siitä tulee tosiaan kesällä jo kymmenen vuotta, kun viimeksi olemme yhdessä reissanneet. Silloin oli kesä 2004 ja matkakohde Söll, Itävalta). Ei esipuheita, ei paljon muuta, kuin ”Terve..” ja asiaan! Näin se meillä hoituu, kun ollaan kierretty yhdessä aikoinaan jo maat ja mannut. Ei siinä tarvita mitään sen kummempia kommervenkkejä. Passi ja hammasharja taskuun ja menoksi. Minä tyttö riemastuin yht’äkkisestä matkustusmahdollisuudesta niin, että vastasin sekuntiakaan empimättä, että ”Kyllä, tottakai mennään”!
Seuraavaksi matka olikin jo varattu, matkaoppaita nippu ostettu ja muistiinpanovälineet kovassa käytössä, kun lähdettiin matkasuunnitelmia tekemään. Passiakin pääsen hakemaan vasta helmikuun puolella, kun poliisilla on niin rajallisesti enää aikoja, jolloin sitä voi hakea. Onhan tässä sitten aikaa ”laitella itseään passikuvauskuntoon” ja hankkia muutakin tarpeellista kaikessa rauhassa. Eilen, kun matka varattiin, oli 145 päivää odotusaikaa edessä. Tänään sitä on enää 144 päivää, joten kyllä se matkapäivä sieltä yllättävänkin äkkiä eteen tulee.
Irlanti! Maa, jonne ei hirveän usein ole tullut mieleen matkustaa, vaikka naapurissa olen hypännyt lähes alvariinsa! Hyvä idea ystävältäni vaihtaa välillä ”punaisesta vihreään”. Sanovathan monet Dublinia Pikku-Lontooksi, joten mennään nyt sitten katsomaan suosikkikaupunkimme pikkuveljeä tällä kertaa!
Eilen illalla mietin, että mitä kaikkea Irlannista tuleekaan? No, tietysti Guinnessia, wiskiä, jalkapalloa, Riverdancea ja Euroviisuja. Mutta mutta… myöskin monta muuta jännää ja kivaa juttua. Jo 80-luvulta muistan esim. Bonon (U2) ja Boontown Ratsin. Nykyajalta mainittakoon mm. yhtye Westlife, suosikkinäyttelijäni Stuart Townsend ja uusin tuttavuus Jonathan Rhys Meyers, joka näytteli mm. megasuositussa The Mortal Instruments – City of Bones elokuvassa pahista nimeltä Valentine. Myös Liam Neeson ja Pierce Brosnan ovat kotoisin Irlannista.
Huomenna matkaan on enää 143 päivää….
Tämä blogi valottaa menneiden matkojeni antia valokuvin ja pienin matkakertomuksin.
Lukuisten Suomensisäisten matkojeni jälkeen pyrähdin vihdoin myös ulkomaille.
Ensimmäisen (Ruotsia lukuunottamatta) ulkomaanmatkani tein vuonna 1991 Lontooseen. Kohde oli aina ollut suurin haaveeni ja sinne tietysti myös ensimmäisenä lähdin.
Englannin lisäksi olen käynyt mm. Ruotsissa, Norjassa, Italiassa, Ranskassa, Monacossa, Itävallassa, Sveitsissä ja Kanadassa.
Vielä olisi paljon maailmassa nähtävää ja koettavaa, mutta jää nähtäväksi, vieläkö matkustamaan tulee lähdettyä.
Lontoon matkoistani voit käydä katsomassa valittuja kuvia myös
Discover London by Taiska -blogistani.
